Strateginen suunnitelma esperanton kouluopetuksen edistämiseksi

La Kansainvälinen työryhmä esperanton kouluopetuksen edistämiseksi (Internacia Laborgrupo por Antaŭenigi la Lernejan Instruadon de Esperanto (ALIE)[*] perustettiin toukokuussa 2006. Sen tarkoituksena on edistää esperanton opetusta kouluissa, aluksi Euroopassa, mutta myöhemmin — saatujen kokemusten perusteella — myös maailmanlaajuisesti. Ryhmässämme toimii yhteistyössä esperanton ammattimaisia ja harrastajaopettajia sekä muita asiantuntijoita. Kaikki sen jäsenet ovat tasa-arvoisisia ja työskentelevät vapaaehtoisina voimiensa, lahjojensa ja kykyjensä mukaan. Työryhmällämme ei ole johtokuntaa, jäsenmaksua eikä palkattuja työntekijöitä. Erityistehtäviä suorittamaan muodostetaan erillisiä, asiantuntijoitten johtamia jaostoja.

Kaikki yhteistyöosapuolet saavat tehdä strategiasuunnitelmaan muutoksia siinä määrin kuin kyseisen maan lait, edellytykset ja olosuhteet niitä vaativat.

Toimintamme ensimmäisen vaiheen strategiset päämäärät ovat seuraavat:

  1. Pyrimme siihen, että ainakin kahdessa kolmasosassa Euroopan unionin ja Euroopan maita on kussakin vähintään 1-5 perusasteen koulua, joissa opetetaan esperantoa ensimmäisenä vieraana siltakielenä ja propedeuttisena oppiaineena.

  2. Pyrimme siihen, että ainakin kahdessa kolmasosassa Euroopan unionin ja Euroopan maita on kussakin vähintään 1-5 keskiasteen koulua ja/tai partiolaisten, pioneerien tai muun nuorisojärjestön ryhmää, joissa esperantoa käytetään suhteellisen helposti omaksuttavana kulttuurienvälisen ja monikielisen dialogin välineenä.

  3. Pyrimme siihen, että ainakin yhdessä kolmasosassa Euroopan unionin ja Euroopan maita on kussakin vähintään yksi yliopisto tai korkeakoulu, jossa annetaan esperanton opetusta.

  4. Pyrimme siihen, että ainakin yhdessä neljäsosassa Euroopan unionin ja Euroopan maita on kussakin vähintään yksi yliopisto tai korkeakoulu, jossa koulutetaan esperanton opettajia.

  5. Pyrimme siihen, että nämä mainitut peruskoulut, keskiasteen oppilaitokset, partiolais-/pioneerirymät, muut nuorisojärjestöt, korkeakoulut ja yliopistot tekevät aktiivista, luovaa yhteistyötä.

Toimintamme toinen vaihe voi alkaa vasta, kun yllä mainitut päämäärät on saavutettu.

Strategisen suunnitelmamme toteuttaminen vaatii seuraavat edellytykset:

  1. perus- ja keskiasteen kouluja, partio-, pioneeri- tms. nuorisojärjestöjen ryhmiä, korkeakouluja ja yliopistoja, jotka ovat valmiita ottaamaan esperanton ohjelmaansa
  2. ammattimaisia kieltenopettajia, jotka on koulutettu myös esperanton opettajiksi
  3. motivoituneita opiskelijoita
  4. taloudellisia resursseja
  5. poliittista tukea
  6. kansainvälistä yhteistyöhalua
  7. kansainväliseen käyttöön soveltuvia oppikirjoja ja muita opetusvälineitä

Ehdotuksemme yllä mainittujen edellytysten luomiseksi:

  1. — Ehdotamme, että peruskoulun ensimmäisinä 2-3 vuotena ei opetettaisi vieraita kieliä. Tämä ajanjakso tarvitaan perustaitojen omaksumiseen, joihin sisältyy myös äidinkieli (sen puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen ja sillä laskeminen). Seuraavina 1-3 vuotena ehdotamme erityisen kielten oppimiseen tähtäävän oppiaineen käyttöönottoa, jolla oppilaita harjaannutettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla muitten kielten omaksumiseen myöhemmässä vaiheessa. Tähän harjaannuttamiseen pidämme sopivimpana kansainvälisen siltakielen esperanton opetusta. Sen avulla oppilaat voidaan saattaa tietoisiksi yleismaailmallisista kielellisistä elementeistä ja rakenteista (äidinkielen ja muitten kielten osalta), ja se antaa heille mahdollisuuden menestyä peruskommunikointitaitojen saavuttamisessa ensimmäiseksi opittavalla vieraalla kielellä.

    — Myöhemmin, noin 12-14 vuoden iässä ehdotamme vapaavalintaisten kansallisten kielten opiskelun aloittamista — yhden "lempikielen" ja yhden "laajenevan maailmankielen", EU:lle tehdyn Maalouf-raportin mukaisesti. Esperanton propedeuttisen vaikutuksen ansiosta oppilailta voisi näitä kolmea kieltä opiskeltaessa säästyä ylioppilastutkintoon mennessä noin yhden kouluvuoden verran aikaa. Ylioppilastutkintovaiheessa jokainen nuori ymmärtäisi tällöin äidinkielensä lisäksi vähintään keskitasoisesti kolmea muuta kieltä. Tämän ehdotuksen toteuttaminen auttaisi suuresti yksittäisten etnisten kielten säilyttämisessä. Säästyneet rahat ja aika voitaisiin käyttää muiden tarpeellisten taitojen kehittämiseen.

    Keskiasteen kouluihin ja nuorisojärjestöille ehdotamme esperantoa suhteellisen helposti ja nopeasti omaksuttavaksi välineeksi kulttuurienväliseen keskusteluun. Niiden tulisi luoda vuorovaikutussuhteita muiden eurooppalaisten koulujen ja organisaatioiden sekä kunkin yhden Euroopan ulkopuolisen kumppanin kanssa. Tällainen yhteistyö mahdollistaisi jo alusta alkaen sen, että tämä koulujen välinen toimintamme vähitellen saavuttaa kaikki Euroopan ulkopuoliset maat. Yhteistyö perustuisi kyseisten maitten kieleen, kulttuuriin, maantieteeseen ja historiaan liittyvää perintöä koskevien tietojen vaihtoon. Nuoret saisivat — sekä perinteisen postin että IT-alan uusimpien välineiden kautta — ulkomaalaisia ystäviä ja kokemuksia kielellisestä tasa-arvosta, ymmärtäisivät ja hyväksyisivät kielten ja kulttuurien monimuotoisuuden ja kunnioittaisivat sitä. He voisivat tehdä yhteistyötä yhteisten näyttelyiden, verkkosivustojen, kilpailujen, videoneuvottelujen, ystävyyskaupunkisuhteiden ja kansainvälisten tapaamisten yhteydessä. Erityisen tärkeinä pidämme erikielisten, toistensa naapurimaissa asuvien nuorten henkilökohtaisia tapaamisia..

    Yliopistoille ja korkeakouluille suosittelemme esperanton opetusta "katalysaattorikieleksi" klassisen latinalais-kreikkalaisen tiedesanaston omaksumisessa ja muiden kielten tehokkaan käytön edistämisessä.

  2. Esperanto-opettajien kouluttaminen on välttämätön edellytys. Meidän on tuettava niitä yliopistoja ja korkeakouluja, jotka jo nyt opettavat tulevia esperantopedagogeja. Meidän on kannustettava nuoria kielitieteen opiskelijoita sekä työttömiä ja eläkkeellä olevia kieltenopettajia ottamaan ohjelmaansa myös esperanton. He kaikki pystyvät helposti ja nopeasti hankkimaan esperanton opetukseen tarvittavan kielitaitotason. Meidän on korostettava kansainvälisten opettajantutkintojen arvoa.

  3. Opinhaluisille meidän on mahdollisuuksien mukaan aina painotettava esperantoon liittyviä käytännön etuja, joita ovat kansainväinen sanasto, foneettinen kirjoitustapa, suhteellisen helppo kielioppi, ajan ja rahan säästö, muiden kielten oppimisen helpottuminen, kasvava käyttö internetissä ja Vikipediassa, kielellinen tasa-arvo jne.

  4. Saadaksemme toiminnallemme taloudellisen perustan meidän on otettava osaa eurooppalaisiin ja kansallisiin kilpailuihin. Meidän on järjestettävä työryhmämme jäsenille tähän liittyvää täydennyskoulutusta. Meidän on opittava avustusten hakemistekniikka. Myös yksityishenkilöiden lahjoituksilla (esim. opetusvälineitten, opintomatkojen tukemisen yms. muodossa) voi olla suuri merkitys. Vähitellen esperanton kouluopetukseen on ilmaannuttava myös yksityisiä yrityksiä, yksityiskouluja, ts. yksityistä pääomaa.

  5. Myös poliittisen tuen saamisen on oltava tärkeä osa toimintaamme. Meidän on ylläpidettävä mahdollisimman hyviä yhteyksiä poliitikkoihin. Poliitikot, lehtimiehet ja muut erilaisten yhteisöjen avainhenkilöt tukevat meitä vain, jos voimme esittää konkreettisia tuloksia. Emme saa unohtaa "positiivista takaisinkytkentävaikutusta". Mitä useammat koulut opettavat esperantoa, sitä useammat muut haluavat tehdä samoin ja sitä useammat poliitikot ilmaisevat positiivisen kantansa. Meidän on kutsuttava poliitikkoja tilaisuuksiimme ja säännöllisesti informoitava heitä edistysaskeleistamme.

  6. Kansainvälisen yhteistyön on oltava toimintamme tärkein osa. Esperanton avulla oppilaitokset ja yritykset voivat kommunikoida keskenään ja tehdä yhteistyötä. Meidän on tuotava systemaattisesti ja tehokkaasti esiin ne edut, joita esperantonkielisestä yhteydenpidosta on yhteistyössä toimiville perus- ja keskiasteen kouluille, nuorisojärjestöille, korkeakouluille ja yliopistoille.

  7. Jo nyt on olemassa kansainväliseen käyttöön soveltuvia oppikirjoja ja muita opetusvälineitä. Kokeneista opettajista koostuvan ILEI:n komission on valittava niistä sopivimmat, suositeltavat oppimateriaalit.

Budapest, 30. kesäkuuta 2008.


Strategisen työsuunnitelman kokosivat ALIEN:n[*] jäsenten ideoiden ja ehdotusten sekä esperanton edistämistoiminnasta saamansa 40-vuotisen kokemuksen perusteella tri Lajos Molnár ja tri Julianna Farkas. Kiitämme kaikkia työmme tarkastajia: tri Endre Dudich, Leo De Cooman, tri Renato Corsetti, tri Katalin Kováts, Géza Kurucz, István Mészáros, József Németh, Radojica Petroviæ, tri Seán ÓRiain, Mihai Trifoi.

 
Suositeltavia sivustoja:
http://www.edukado.net
http://www.esperanto.net
http://www.lernu.net
http://egalite.fw.hu
http://www.mondeto.com

Internacia Laborgrupo por Antaŭenigi la Lernejan Instruadon de Esperanto – työryhmän kontaktihenkilö on
tri Lajos Molnár
ludoviko@t-online.hu



Keskusteluryhmä: esperanto-en-lernejojn@googlegroups.com

* 6.2.2009 tehty lisäys: helmikuuhun 2009 asti työryhmän nimi oli Internacia Laborgrupo "Lingvolanĉilo". Uusi nimi on Internacia Laborgrupo por Antaŭenigi la Lernejan Instruadon de Esperanto, lyhennettynä: Internacia Laborgrupo ALIE.